Metsän kätkö

Tarina kertoo tytöstä nimeltään Jane. Jane löytää jotain odottamatonta metsästä.....

Osa 1

*pprrprr*

Herätyskelloni soi. En jaksaisi millään nousta, mutta on pakko, sillä koulu odottaa. Hieroin unisia silmiäni ja katsahdin kelloa, se oli 7:00. Hyppäsin sängystä ylös ja laitoin aamutossut jalkaani. Katsoin itseäni peilistä. Näytin suoraansanottuna kamalalta. Hiukseni olivat takussa ja silmänaluseni tummat. Ärsyttävää. Lysähdin sängylleni, mieleni teki nukkua. Yhtäkkiä havahduin. Kuulin portaikosta jotain kummallista ääntä, kuin isoa kivisäkkiä olisi raahattu edestakas. Nousin ylös sängystä ja kävelin ovelleni. Kurkistin varovaisesti ovesta ulos, en nähnyt mitään. Aukaisin ovea vähän enemmän, mutta mitään ei näkynyt. Olinkohan kuvitellut kaiken? Laitoin oven kiinni ja samassa joku kuiskaa korvaani:

"Pöö" 

-ÄÄÄÄÄÄ!! APUA, APUAAA!!!!

-Mitä nyt on hätänä kulta? äitini kysyi hätääntyneenä

 -Hu-huoneessani on joku, vastaan ääni täristen

-Näit varmaan pahaa unta, huoneessasi ei ole ketään/mitään. Lähden pian töihin, laitan aamupalan pöytään, äitini vastasi helpottuneena.

Äiti silttää päätäni ja lähtee huoneesta. Katson tyhjyyteen, kuin koomassa oleva ihminen. Kuinka voinkaan olla niin tyhmä, että luulisin huoneessani olevan joku. Lysähdän takaisin sängylle ja katsahdan kelloa. Se on 10:00. Onneksi tänään on lauantai, en millään haluaisi mennä kouluun Roosan takia. En kestä hänen ilkkujaan. Eilenkin hän kaatoi mehunsa upouudelle wescin hupparilleni, ja sai koko koulun nauramaan. Hävetti suunnattomasti. Kuinka joku voi olla niin ilkeä? Nousen ylös ja lähden alakertaan. Äitini oli laittanut leipää, jääteetä ja muroja pöytään, niin kun hän lupasi. Istuuduin pöytään, otin murolautasen ja murot.

-Ai niin se lusikka, mumisen.

Nousen pöydästä ja lähden hakemaan lusikkaa. Kompastun mattoon ja osun samalla maitopurkkiin. Maidot kaatuvat päälleni.

-Voi saakeli, uusi yöpaita meni pilalle, puhun itsekseni. evo

Nousen vaivalloisesti ylös ja sipsuttelen vessaan. Otan paperia ja yritän pyyhiä maitoa pois, mutta turhaan. Se ei lähde sitten millään. Otan paitani pois ja heitän sen pyykkikoriin. Siinä samassa kuulen jotain keittiöstä.

-Kuka siellä? kysyn ärtyneesti.

Kukaan ei vastaa, joten päätän mennä katsomaan. Tulen varovaisesti ulos vesasta ja etsin silmilläni äänen tekijää. Kävelen keittiöön ja kauhukseni näen siellä......

JATKUU....